Suomalaisten kummallinen luonne puski päälle jälleen viime yönä. Hetkellä jolloin kansallisen itsetunnon piti pulpahtaa taas pari pykälää parempaan jamaan, kiitos leijonamaajoukkueen, pari ratkiriemukasta tyyppiä päätti yön pimeintä tunteina kaivaa tästä blogista vanhan ilmaveivikirjoitukseni ja kommentoida sitä. Keskellä yötä.
Hankkikaa elämä.
Kysehän on tietysti tästä kirjoituksesta. Seison edelleen sen takana.
Kansallisen hysterian Mikael Granlundin maali on aiheuttanut siksi, että se syntyi MM-kisoissa. Koko kansan silmien edessä.
Itse veivissähän ei sinällään ole mitään ihmeellistä. Se on kuin jonglööritemppu. Jokainen voi sen oppia, kun tarpeeksi kauan opettelee.
Itse asiassa maalin hienous on siinä, että hän uskalsi juuri tuossa paikassa tehdä tuollaisen maalin. Ikään kuin se olisi ihan normaali suoritus. Tietyllä tapaa se onkin, jos jonglööritemppua on harjoitellut tarpeeksi kauan. Sirkuslaisetkin tekevät joka kerta hengenvaarallisia temppujaan, mutta tekevät niitä, koska tietävät osaavansa ne.
Siltikin hienoin asia siinä maalissa ei ole se suoritus, eikä se, että se tapahtui, vaan se, miten se pääsi syntymään. Päästäkseen tilanteeseen hän harhautti kaksi kokeneempaa ja isompaa puolustajaa vastustajan maalin takana. Siinä on jo suoritusta 19-vuotiaalta ensikertalaiselta.
Tietyllä tapaa se maali ilmensi kaikkea sitä, mitä suomalaisesta jääkiekosta toivottaisiin löytyvän. Ja alleviivasi sitä, miten harvinaislaatuinen tapaus Mikael Granlund on. Suomessa on Jukka Jalosen kohdalla nyt muutaman vuoden ajan huudettu pelirohkeuden perään.
Jos tämä suoritus ei ollut malliesimerkki pelirohkeudesta, niin mikä sitten.
Harmi vain, että Granlundin tapaisia pelaajia on vain yksi. Kaikkien ei tarvitsisi olla yhtä lahjakkaita, mutta sen terävimmän kärjen jälkeen massa on aika tylsä.
Suomi saattaa voittaa huomenna MM-finaalin. Toivottavasti se ei saa aikaan samaa efektiä kuin edellinen. Tuolloin liitossa nostettiin jalat pöydälle ja lopetettiin pelin ja pelaajien kehittäminen.
Ja sen vuoksi huomenna leijonien joukkueessa jäälle luistelee kaksi 90-luvulla syntynyttä. Tre Kronorissa niitä on seitsemän.
lauantai, toukokuu 14, 2011
Usko, toivo ja rohkeus
Lähettänyt Juha Hiitelä klo 1:46 ap.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mikken maali oli hieno. Mutta tärkeintä tosiaan oli se, että sen ansiosta tilanne oli 1-0 Mikken joukkueelle (kuten nuori mies itsekin sanoi).
Teemu Selänne ja Jari Kurri ovat tehneet yli 600 maalia NHL:ssä, eikä niistä ensimmäistäkään ilmaveivillä.
Esimerkiksi Teemu kulutti niin paljon aikaa huikean luistelunsa hiomiseen, ettei hän varmaan ehtinyt ilmaveivaamaan.
Mikke ei saa herkkyysvuosiaan enää takaisin, joten hänen luistelunsa tulee olemaan aina töpöttelemistä, mutta ainakin hänellä on nyt huikea maali tilillään.
Onko tiedossa satoja lisää NHL:ssä ja parhaiden turnauksissa? Toivottavasti, mutta ainakin kannattaisi uhrata kaikki aika luistelun ja jalkavoimien hankkimiseen.
YouTube-maalilla ei uraa luoda.
"Ja sen vuoksi huomenna leijonien joukkueessa jäälle luistelee kaksi 90-luvulla syntynyttä. Tre Kronorissa niitä on seitsemän."
Mitä väliä, kun kaksi suomalaista vastaa 7 ruottalaista? ;)
Lähetä kommentti